Toukat tuottamaan valkuaisrehua?

teksti: Kirsi Partanen 30.11.2012

Lehmä on Pohjanmaalla itikka, mutta miltä kuulostaisi kasvattaa hyönteisiä? Niiden toukat söisivät meidän ja nykyisten tuotantoeläintemme ravinnoksi sopimatonta biomassaa ja tuottaisivat vähin päästöin arvokasta valkuaista sikojen ja kanojen rehuksi, tai jopa ihmisten ravinnoksi.

Olenko tosissani? Kyllä. Ajatus puistatti minuakin aluksi. Hyönteisruokaa on ollut mahdollisuus kokeilla ulkomailla muutaman kerran, muttei ole tehnyt mieli. Nyt asian tarkastelu on edessäni rehunäkökulmasta.

Pyörittelen käsissäni näytepusseja. Niissä on kuivattuja Hermetia illucens -kärpäsen (black soldier fly) toukkia. Laboratoriossamme on analysoitu toukkien ravintoainekoostumusta. Toukkien arvo rehuna määräytyy ensisijaisesti sen perusteella, paljonko siat tai kanat saisivat niistä energiaa ja valkuaisesta välttämättömiä aminohappoja.

Toukat on tuotettu Sveitsissä. Siellä Forschungsinstitut für biologischen Landbau FiBL:n tutkija Andreas Stamer on paneutunut toukkien kasvattamiseen kalojen rehuksi. Nyt tutkittavana on toukkien tuottaminen luomusikojen ja -siipikarjan valkuaisrehuksi. Toukat ovat päätyneet minulle tutkittavaksi EU-tutkimushankkeen kautta.

Toukkien rehuarvojen määrittäminen on osa ICOPP-tutkimushanketta. Siinä haetaan paikallisesti tuotettuja rehuja käyttäen toimivia ratkaisuja luomusikojen ja -siipikarjan ruokintaan. Tavoitteena on turvata eläinten riittävä valkuaisen saanti sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Luomusoijaa on kyllä saatavilla, mutta useimmissa Euroopan maissa se on tuontirehua. Paikallisia rehuratkaisuja siis tarvitaan, ja hyönteisrehun tuotanto voisi olla yksi vaihtoehto lisätä valkuaisomavaraisuutta.

Koordinoin ICOPP-hankkeessa tehtävää rehuarvotyötä ja määrittämme tutkimusryhmässämme uusien tai vähän käytettyjen rehuaineiden sulavuuksia ja rehuarvoa sikojen ruokinnassa. Lisäksi laboratoriossamme on analysoitu tutkimuskumppaneille erilaisia rehuaineita, kuten näitä toukkia.

Sveitsin TV esitti lokakuussa Andreas Stamerin haastattelun Hermetia illucens -toukkien tuotannosta rehuksi. Oli mielenkiintoista nähdä, miten analysoimamme toukat on tuotettu.

Toukka on melkoinen ravintopommi! Siitä on reilu kolmannes rasvaa ja raakavalkuaista melkein puolet kuiva-aineesta. Valkuaispitoisuus nousee, kun toukista erotetaan rasvaa. Rasva voidaan käyttää energian tai biopolttoaineiden tuotantoon.

Raakavalkuainen (N x 6,25) antaa hyönteisten valkuaisarvosta liian optimistisen kuvan. Kaikki toukkien sisältämä typpi ei ole valkuaisaineista. Osa siitä on kitiinistä, joka on selluloosan kaltainen typellinen yhdiste. Todennäköisesti kitiini sulaa ainakin osittain eläinten suolistossa, mutta kitiinin typellä ei ole arvoa sikojen ja siipikarjan valkuaislähteenä.

Hyönteisten tuotantoa ravinnoksi on esitetty yhdeksi ratkaisuksi vastata jatkuvan väestönkasvun aiheuttamiin ruuantuotannon haasteisiin. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO haluaa lisätä hyönteisten kasvattamista mahdollisuutena tuottaa riittävästi valkuaista niin ihmisille kuin tuotantoeläimille. 

Wageningenin yliopistossa tehdyn toteutettavuusselvityksen mukaan hyönteiset ovat potentiaalisia valkuaisrehuja sioille ja siipikarjalle. Tavallisen huonekärpäsen toukissa on valkuaista jopa enemmän kuin sotilaskärpäsen toukissa. Hyönteisten tuotannon kerrotaan kuormittavan ympäristöä vähemmän kuin tavanomainen eläintuotanto. Hyönteisten rehukäyttöön liittyy kuitenkin monia avoimia ja selvitettäviä kysymyksiä, kuten rehuhygieniaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Myös tuotannon eettisiä periaatteita ja kuluttajien suhtautumista pitää selvittää, ja lainsäädäntöä tarkentaa.

EU:ssa on kielletty eläinvalkuaisen käyttö ruuaksi kasvatettavien eläinten rehussa. Tämä BSE-taudin seurauksena tullut kielto estää myös hyönteisrehun käytön eläinten ruokinnassa. Luomukana saa toki ulkona löytämiänsä hyönteisiä ja matoja popsia ilman rajoituksia, mutta rehussa niitä ei voi olla. Ihmisten ruuaksi hyönteisiä tuotetaan jo mm. Alankomaissa.

Kärpäset ovat yleensä riesa niin kodissa kuin eläintiloissakin. Sikalassa kärpäsiä pidetään kurissa kärpäsbakteerin, petokärpästen ja ansojen avulla. Vaikka sika on sekaravinnon syöjä kuten ihminenkin, mielikuva toukkia tuottavasta valkuaistehtaasta vaatii vielä sulattelua. Toisaalta toukkien kasvatus esimerkiksi ruuantähteillä kanoille tarkoitukseen sopivassa astiassa (ks. www.thebiopod.com) ei kummastuta. Toivon EU:n rehulainsäädännön selkeytyvän selkärangattomien eläinten rehukäytön osalta, sillä hyönteiset ja madot kuuluvat luontaisesti siipikarjan ravintoon.