22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Tulevaisuus on biotalouden
teksti: Ilkka. P. Laurila, kuva: Veikko Somerpuro 13.02.2012
Aloitetaan taloudesta. Valtiontalouden tilan takia kaikki julkiset organisaatiot, MTT mukaan lukien, ovat säästökuurilla. Budjettileikkaukset kulkivat ensiksi tuottavuusohjelman nimellä; nyt nimi on vaihtunut vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaksi. Yhtä kaikki vaikutus on sama: budjettirahan leikkauksiin vastataan muuttamalla toimintatapaa, nostamalla hintoja ja luopumalla osasta toimintaa.
Panostaminen tutkimusrahoituksen hankintaan on parissa vuodessa pienentänyt budjettirahan osuuden liikevaihdosta 68 prosentista 57 prosenttiin. "Virkatutkijan" käsitettä tuskin edes muistetaan: valtion rahalla ylläpidetään tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset täytyy hakea muualta.
Sitten tutkimuslaitosrakenteeseen. Julkisen tutkimusjärjestelmän ytimessä ovat yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset. Yliopistoja on 17, ja niiden liikevaihto on 2500 milj. euroa, josta 65 % budjettirahoitusta. Valtion tutkimuslaitoksia on 18, ja niiden liikevaihto on 600 milj. euroa, josta reilu puolet valtion budjettirahaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että tutkimuslaitokset kootaan nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Taustalla lienee ajatus siitä, että suuremmat kokonaisuudet toimivat tehokkaammin, yhteistyö paranee ja resursseja voidaan siirtää joustavasti.
Kun näitä argumentteja esittää tutkijalle, saa vastaukseksi hitaan katseen ja esitelmän siitä, että eihän tutkimusrahoitusta ole ainakaan vuosikymmeneen saanut ilman että eri laitoksissa olevat tutkimusryhmät suunnittelevat hankkeet yhdessä. Tutkimus siis tehdään jo yhdessä, parasta – usein myös kansainvälistä – osaamista yhdistelemällä.
Uskon silti, että myös rakenteen arviointi on hyödyllistä. MTT ja viisi muuta valtion tutkimuslaitosta toimivat vuonna 2010 toimintansa aloittaneena Lynet-verkostona (www.lynet.fi). Lynet on osoitus siitä, että mittakaavaetuja saadaan ilman laatikkoleikkejä. Sosiaali- ja terveysalalla toimii vastaava, vuonna 2011 toimintansa aloittanut Soterko.
Maailman elintarviketilanne ja luonnonvarojen käyttö muuttuvat suuntaan, jossa MTT:n osaamiselle on kasvavaa kysyntää. Tulevaisuus on biotalouden, joka perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön. Biotalous on keskeinen myös EU:n kasvustrategiassa. Vaikka rahan kanssa tekee tiukkaa, 114-vuotias MTT vastaa osaamisensa kasvavaan kysyntään, jota hallitusohjelma ja tutkimuspoliittiset linjaukset korostavat. Tähtäämme siihen, että asiakas on meihin tyytyväinen myös huomenna.
Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila vastaa MTT:n tutkimusympäristöstä, taloudesta sekä vuosisuunnittelusta ja raportoinnista. Yksityinen Ilkka huolehtii kahden lukiolaisen kehityksestä. Ilkka saa voimaa arkisista asioista: joka päivä on kuunneltava musiikkia ainakin tunti, liikuttava puoli tuntia sekä luettava pari päivälehteä ja jonkin verran myös aikakauslehtiä tai kirjallisuutta. Kesällä parasta tekemistä on savusaunan lämmitys - ja miksei saunominenkin.
Lisää kommentti 
