Saithan lanttulaatikkosi?

teksti: Marja Aaltonen, kuva: Ulla Jauhiainen 09.01.2012

Nyt on jo jouluherkut vähissä, mitä nyt viimeisiä sinertäviä kinkunviipaleita viedään. Joulu oli enemmän tai vähemmän perinteinen, ihan niin kuin hyväksi nähdään. Ehkä tuli riita sinapista ehkä ei – so what sanoi presidenttiehdokaskin.

Mutta jos ei jouluna olisikaan ollut niinkin yksinkertaisia asioita kuin lanttua, porkkanaa, punajuurta, perunaa – perinteisesti valmiina laatikoissa kotimaisista raaka-aineista tehtyinä. 

Syksy 2011 oli taas tavanomaisen lämmin. Ties kuinka mones 2000 luvulla. Kävin useamman kerran syksyn aikana Satakunnassa, en nyt kuitenkaan ihan sataa kuntaa kertaa. Pelloilla viruivat suuret juuresaumat vesisateissa ja lämpenivät suloisesti syysauringossa. Jurtit, porkkanat, lantut, sellerit, palsternakat yms. siellä muhivat pressuilla peitetyissä pyramideissaan.

Marraskuussa päivälämpötilat olivat hulppeasti yli + 10 asteen. Porkkanat alkoivat lykätä jo uudestaan naattia. Niitä oli paapottu koko kesän ja viljelty IP- ja IPM-periaatteilla ja tehty syyskuussa kaiken taiten sääntöjen mukaan nostot, listinnät ja varovaiset kippaukset kauniiksi aumoiksi, joita olkipaalit reunustivat. Pohjan alta valui epäilyttävän näköistä lientä ja pressun helman nosto osoitti epäilykset todeksi. Osa auringonpuoleisesta aumasta oli oranssinväristä mössöä, joka valui viereiselle kynnöspellolle. Oli kuin ruska-aikaan, varsin värikylläinen näky. Lanttuja vaivasi viime syksynä erikoisesti fysiogeeninen ruskotauti.

Juuresten varastointi on ongelmallista. Sesonkihan meni juuri. Aivan, jouluksi niistä suuri osa puurretaan. Varsinkin lanttu elää jouluna elämänsä huippuhetkeä. Juureksia viljellään Satakunnassa lyhyesti sanottuna runsaasti. Niiden noston ja tehdaskäsittelyn väliin jää noin 1–2 kk aika, jonka ajan niiden tulisi säilyä pelloilla välivarastoissa mahdollisimman hyvinä. Lyhyeksi aikaa ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa erillisiä jäähdytettäviä varastoja, vaan juurikkaanviljelystä tuttu aumaus pätee myös juuresten säilytykseen.

Jotain tarttis kuitenkin tehdä, kun vuosi vuodelta ilman lämpötila sinnittelee plussan puolella yhä pidemmälle talveen. Kysymykseen on yksi vastaus. Arvaat varmaan?  – Aivan oikein, hanke, ja toinenkin, joissa selvitetään tätä problematiikkaa.

Yksi avainkysymys on peittääkö auma vai eikö peittää? Vai pitäisikö jättää esim. porkkanat nostamatta peltoon, peittää oljilla pakkasia vastaan ja nostaa vannaskoneella, kun on sopivat kelit? Jos ilmasto on balttilainen, voisivat käytännöt olla samanlaisia tai variaatioita niistä. Virta on kytkettävä ainakin mietintämyssyyn. 

Olisi peräti noloa, jos lanttulaatikkoa ei voisi juurespulan vuoksi tehdä Jouluna lantuista. Lanttuja on aika vaikea ostaa mistään muualta Euroopan toreilta. Monissa maissa kotoherkun sukulaiset mielletään karjan lisärehuksi eikä lanttupulaan löydy lääkettä kovin helposti, jos ei sitten tyydytä vähemmän lähiruokaiseen bataatti-laatikkoon.