Millaisella tutkimuksella tulevaisuuteen varaudutaan?

teksti: Ilkka P. Laurila 15.05.2013

Suomen osuus maailman tieteestä on julkaisumittareita käyttäen 0,6–0,7 prosenttia. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan (t&k)osuus Suomen kansantaloudesta on korkeimpien maiden joukossa, lähes 4 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 7 mrd. euroa ja 80 000 t&k-henkilöä. T&k-toimintaan runsaasti panostavia maita ovat Pohjoismaat, Israel ja Japani.

Tutkimusjärjestelmämme koostuu yhtäältä yritysten tekemästä tutkimuksesta. Tämä vastaa 70 prosenttia kaikesta tutkimuksesta. Nokian siivu tästä on ollut lähes puolet, mutta sen osuus on laskemaan päin. Tutkimuksesta 30 prosenttia on julkista tutkimusta. Tämä tapahtuu 15 yliopistossa ja 18 valtion tutkimuslaitoksesta. Lisäksi on kuusi yliopistokeskusta ja ammattikorkeakouluverkosto. Isoja julkisia tutkimusrahoittajia ovat Tekes ja Suomen Akatemia. Pääministerin johtamat valtioneuvosto sekä valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto ovat korkeimmat tiedepoliittiset toimijat.

Tutkimus on keskeinen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja työpaikkojen turvaamista. Monet Suomen vahvuustekijät perustuvat osaavaan, kansainvälisesti hyvin verkottuneeseen tutkijajoukkoon ja tutkimusta hyödyntämiseen.

Yhteiskunnallisessa työnjaossa tutkijoiden vastuulla on arvioida, mihin ollaan menossa ja auttaa varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja yllättäviinkin tilanteisiin. Siksi on kiinnostavaa tietää, millaisin tutkimusteemoin tulevaisuuteen varaudutaan.

Yhä isompi osuus tutkimusrahoituksesta niin tutkimuslaitoksissa kuin yliopistoissa on EU-rahoitusta. EU toimii tutkimuksessakin puiteohjelmakausittain. Seuraavaa EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaa kutsutaan nimellä Horisontti 2020. Tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja, turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa ja vastata Eurooppa 2020 -strategiassa nostettuihin haasteisiin. Ohjelma kattaa vuodet 2014–2020, ja sen budjetiksi on ehdotettu 80 mrd. euroa.

Horisontti 2020 rakentuu kolmesta osasta: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet, joka noudattaa Eurooppa 2020 -strategian linjauksia:

(1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

MTT:n ravitsemustutkimuksella on paljon annettavaa terveyden edistämisessä. Lisäksi esimerkiksi MTT:n green care -tutkimus (vihreä hoiva, hoivamaatilat) tukee väestön hyvinvointia.

(2) Elintarviketurvallisuus, kestävä maatalous sekä merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

MTT:llä on keskeinen vastuu siinä, että kuluttajat saavat tulevaisuudessakin turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Samalla tuotetaan ratkaisuja, jottei tuotannosta ja kulutuksesta aiheudu haittaa ihmisten terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai luonnolle. Vuonna 2015 käynnistyvä Luonnonvarakeskus (MTT, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) tukee osaltaan sitä, että Suomi ja Eurooppa siirtyvät kohti kestävää biotaloutta.

(3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

MTT ja Luonnonvarakeskus ovat kehittämässä uusia energianlähteitä ja kestävää energiataloutta.

(4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

Tässä Luonnonvarakeskus on mukana hakemalla vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.

(5) Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaus vaatii kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja myös MTT:n ja Luonnonvarakeskuksen palvelemilla sektoreilla. Uusiutumattomien raaka-aineiden käytölle haetaan vaihtoehtoja. Tutkimuslaitokset kehittävät ja pitävät yllä yhteiskunnan tarvitsemia ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmiä. Näkymätöntä mutta tärkeää työtä!

(6) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

MTT ja Luonnonvarakeskus huolehtivat osaltaan, että niiden tuottamat ratkaisut ovat kansalaisten hyväksyttävissä. Tutkijoilla on suuri vastuu kehittää ennakointivälineitä ja tuottaa ratkaisuja turvallisuusuhkien kohtaamiseksi.

Tutkimuslaitokset eivät ole itseisarvo! Oikeutus olemassaoloon tulee vain siitä, mitä hyötyjä asiakkaalle ja yhteiskunnalle tuotetaan – ja siitä että asiakkaat ja yhteiskunta tulkitsevat hyödyn samalla tavoin. Asiakastyön ja rahoituksen välinen linkki on nähtävä kirkkaana. Tarvitaan fokusointia, jossa EU:n linjaukset ovat tärkeitä. On tiedostettava tutkimuksen laaja yhteiskuntavastuu sekä tutkimuksen riippuvuus asiakkuuksista ja kumppanuuksista. Tutkijoiden on onnistuttava myös tiedon ja teknologian vaihdossa.

Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat ovat entistä monimutkaisempia. Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Luonnonvarakeskuksen perustamisella vahvistetaan tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Uudella laitoksella tulee olemaan ainutlaatuinen asema Suomessa ja Euroopassa. Ihmiskunnan haasteet lisäävät tarvetta alan tutkimukselle. Kun osaaminen yhdistetään, Suomi saa loistavan laitoksen, joka on kansainvälisestikin hyvin verkottunut ja joka vaikuttaa kehitykseen ratkaisevalla tavalla.

Hyvää kesän alkua, lukija!