22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Saunavastan rehuarvo
testi: Kalle Hoppula 27.11.2012
Sata vuotta sitten suurimman osan suomalaisista piti itse tuottaa ruokansa. Nykyään ruoka on kaupassa niin halpaa, että tulee kalliimmaksi kasvattaa kotitalouden tarvitsema ravinto itse.
Ne, joilla on varaa omakotitaloon voivat pitää kasvimaata takapihassa ja maksaa kalliin hinnan luomulannoitesäkistä ja pikkupusseista vihannesten siemeniä. Sitten kuopsutellaan sunnuntaisin pikkuisen haran kanssa rikkaruohoja ja syödään syksyllä tuoreita kasviksia ihastellen.
Kanan tai lehmän pito kaupungissa vasta kallista onkin, jos nyt edes laillista. Vielä kaiken maailman trendilehdet hehkuttavat pientuottajien tekemän lähiruoan perään.
Muinaisista hengissä pysymisen perusedellytyksistä, omavaraisuudesta ja lähiruoasta, on tullut ylellisyyttä. Maanviljelijöillekin ammattinsa harjoittaminen on keskimäärin kallis harrastus, joka ilman hullunkurista maataloustukijärjestelmää loppuisi Suomesta.
Nykyisin ruoka tuotetaan siellä, missä halvimmalla voidaan ja sitten kuljetetaan se syötäväksi maapallon toiselle puolen. Tämä on mahdollista, koska öljyä on riittävästi ja se on halpaa.
Vielä palaa se aika, jolloin olemme taas pakotettuja omavaraisuuteen. Siihen johtavan kriisin ei tarvitse tapahtua meillä. Sopiva ympäristökatastrofi tai sota jossain muualla voi yhtä hyvin johtaa tähän. Myös öljy lienee kuvioissa mukana ja todennäköisesti muutkin maatalouden tuotantopanokset, joita meillä ei ole omasta takaa.
Silloin näemme päivän, kun Helsingin puistoihin vedetään aurinkokennoilla toimivia sähköpaimenia ja pottumaa alkaa heti jalkakäytävän reunasta. Silloin MTT tuottaa tutkimustuloksia ja ohjeita siitä, miten kerrostalon varastokomerossa voi pitää kanalaa ja mikä on käytetyn saunavastan rehuarvo.
Kalle Hoppula työskentelee vanhempana tutkijana MTT:ssä, Sotkamon toimipaikassa. Hoppula tutkii työkseen marjanviljelyä ja on niin innostunut siitä, että viljelee marjoja vapaa-ajallaan.
Lisää kommentti 
