22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
Teoria ympyröistä
teksti: Antti Kause 10.06.2013
Haminalainen lintuharrastaja Tero Ilomäki oivalsi kuitenkin enemmän kuin muut.
Koska määritelmän mukaan arvokotkat ovat hyvin harvinaisia, on niiden liikkeistä vaikea luoda yleistä kuvaa. Käyttäen itse keräämäänsä massiivista aineistoa yleisten petolinnujen liikkeistä sekä omia ja muiden tekemiä havaintoja ei-niin-harvinaisen kattohaikaroiden liikkeistä, Tero huomasi, että arvokotkahavainnoille on yksinkertainen selitys - mistään sattumanvaraisesta liikkumisesta ei ole kyse. Tätä tietoa hyödyntäen Tero loi ajatuksen arvokotkien reiteistä Suomessa, ja asettui maastossa maksimoidakseen arvokotkien näkemisen todennäköisyyden. Seuraavina vuosina Tero moninkertaisti näkemiensä arvopetojen määrän.
Syntyi ympyräteoria. Tai, teoria ympyröistä.
Ympyräteorian mukaan arvokotkat saapuvat keväällä Suomeen idästä, Karjalankannaksia pitkin. Ne etenevät Suomen poikki luoteeseen, ja törmätessään etenemistä haittaavaan esteeseen (lumi, huono sää, tai viimeistään Pohjanlahteen), ne kääntyvät etelään. Etelään suunnatessaan ne törmäävät taas mereen - Saaristomereen tai Suomenlahteen - ja koska ne karttavat merta, ovat ne pakotettuja kääntymään takaisin itään. Sopivien Teron oivaltamien säätilojen vallitessa linnut poistuvat Suomesta sisämaan puolella etelärannikon suuntaisesti Vaalimaan ja Virolahden kautta.
Näin arvokotkien reitti on vastapäivään kiertyvä ympyrä, joka alkaa Karjalankannaksilta ja loppuu Vaalimaalle Venäjän rajalle etelärannikolla. Ympyrä voi olla pieni: Lappeenranta-Kouvola-Vaalimaa, tai isompi: Tohmajärvi-Kokkola-Turku-Kirkkonummi-Vaalimaa, tai isoympyrä: Tohmajärvi-Rovaniemi-Ruotsin Lappi-Skåne. On lukemattomia ympyröitä.
Tämä kaikki oli vastoin normikäytäntöä, jossa lintuja havainnoidaan varsinkin meren äärellä, odottaen etelästä saapuvia muuttolintuja. Mutta ympyräteoria osoitti, että arvokotkat tulevatkin etelärannikolle pääosin pohjoisesta (!), koska ne ovat poistumassa Suomesta. Tämä tieto muutti lintuharrastajien käytöksen ja sijoittumisen maastossa. Ja arvokotkia alkoi näkyä - ja ympyräteoriasta tuli uusi normi.
Yksi esimerkki ympyräteorian käytännön sovelluksesta on Suomen ensimmäinen munkkikorppikotka. Lintu havaittiin toukokuussa 2010 Varsinais-Suomessa Mietoistenlahdella lentämässä itä-kaakkoon. Moderni lintuharrastaja osasi jo tästä päätellä, miten lintu olisi nähtävissä. Ympyräteorian johdattamina sadat lintuharrastajat odottivat kahden päivän päästä Haminan Kirkkojärvellä, linnun ohittaessa harrastajat vain muutaman kilometrin päästä. Täsmällistä.
Moni harvinainen petolintu on tämän jälkeen seurannut samaa kaavaa lintuharrastajien iloksi. Satellittiseurannassa oleva virolainen kiljukotka Tönn niin ikään lukeutuu ympyräteorian suuriin todistajiin. Tõnn on vuodesta 2009 lähtien seilannut Suomen ilmatilassa, ja näyttävästi pyörähtänyt useana vuonna isoympyrän Ylämaa-Vaasa-Kemi-Ruotsin Lappi-Skåne-Saksa.
Suomen arkikieleen on pesiytynyt pieni syöpäläinen, että 'teoria' tarkoittaa samaa kuin 'otaksuma'. Näin ei ole, vaan luonnontieteissä teoria on suorastaan otaksuman vastakohta. Perusajatukset johon teoria rakentuu sekä teorian ennusteet on testattu, ja näin teorian oikeellisuus on saatu todistettua. Teorioista suurimmat luovat kokonaan uutta ajattelua tai synnyttävät ajatusmallien (paradigman) vaihdoksen.
Ympyräteorian avulla lintuharrastajan maailmasta tuli hallittavampi, ennustettavampi ja ymmärrettävämpi. Kaaos katosi.
MTT:n erikoistutkija Antti Kausen erikoisalana on kotieläingenetiikka ja eläinjalostus.
Lisää kommentti 
