Yhtenäistäminen on henkilökohtainen asia

teksti: Kaija Hakala 30.09.2013

EU:n projektikokous Helsingissä. Ollaan harmonisoimassa EU:n bioenergiakäytäntöjä. Paikalla ovat Ujo, Unelias, Nuhanenä, Vilkas, Jörö ja Viisas. Lystikäs puuttuu. Tällaista en ole ennen kokenut, Lystikäs on aina ennen ollut mukana. Irlannissa, kun puhuttiin maan hiilivaroista, Italiassa, kun puhuttiin palkokasveista, Lahdessa kun puhuttiin nurmentuotannosta. Ehkä Lystikkäällä oli syysflunssa tai hän oli viimeinkin antanut periksi Suurelle Vakavuudelle.

Puhutaan bioenergiasta. Joku on sitä mieltä, että huonekalupuuta ei saisi käyttää energianlähteenä polttolaitoksessa. Yritämme selittää, ettei huonekalupuuta koskaan polteta energialaitoksissa, vaan puu myydään aina parhaaseen mahdolliseen hintaan. Ensin valikoituvat myyntiin sahatukit, joista tehdään arvotuotteita, sitten tehdään käyttölautaa huonommasta puuaineksesta, sitten kerätään paperipuu ja lopulta metsään jää kasa oksia, risuja ja pystyyn kuolleita, jotka eivät kelpaa mihinkään muuhun ja käytetään bioenergiaksi. Suomen metsävarat ovat niin suuret, ettei sitä tahdo ulkomaalainen käsittää. Olisi typerää kieltää kaikilta mailta metsäbiomassojen käyttö energiaksi vain siitä syystä, että olot ovat EU:n eri maissa erilaiset ja mielipiteet jähmettyneet.

Sitten puhumme kestävyyskriteereistä, sitten siitä, mihin kohtaan tuotantoprosessissa vedetään raja bioenergialle kohdistuville kasvihuonekaasupäästöille. Pohdimme, miten päästä tilanteeseen, jossa biomassoja käytettäisiin niin kestävästi kuin mahdollista, vaikka uusiutuvan energian tavoitteet painavat päälle. Mikä olisi vielä kestävämpi vaihtoehto kuin bioenergian tuotanto biomassoista? Jos peltoa jää yli sen jälkeen kun ruoantuotanto on turvattu, mihin muuhun kuin bioenergian tuotantoon yli jäävä pelto voitaisiin käyttää? Vai pitäisikö tuotanto järjestää vähemmän tehokkaasti? Ehkä luomutuotannolla saavutettaisiin sama päästövähennys kuin sillä, että tehotuotannosta yli jäävälle peltotilkulle kylvetään bioenergiakasvia.

Joka asiasta on yhtä monta mielipidettä kuin osallistujia. Ujo vain ei uskalla sanoa mitään. Harmi, ujoilla on usein paljon sanottavaa, mutta jos asia jää sanomatta, muut kyllä pitävät huolen siitä, että omat ajatukset tulevat esille. Viisas yrittää sovitella Vilkkaan ja Jörön välillä. Vilkas yrittää ylipuhua kaikki, mutta silmät alkavat sammuilla puhetulvassa eikä viesti mene läpi. Jörö yrittää pysäyttää Vilkkaan puhetulvan, mutta jopa Jöröstä tuntuu pahalta, kun joutuu keskeyttämään toisen puheen.

Mukana on kuusi EU-maata. Kaikilla on eri tilanne biomassan tuotannossa: Kahdella ei ole metsää eikä peltomaatakaan juuri ollenkaan. Näistä toisella on 17, toisella 3 miljoonaa asukasta. Kahdella on paljon sekä metsää että peltomaata, ja molemmilla paljon asukkaita, mutta toisella voidaan käyttää myös kierrätettyä biomassaa, toisella ei tällaista biomassaa vielä ole saatavana. Yhdellä on vähän metsää ja peltotuotanto kuivuuden ahdistamaa. Ja Suomella, Suomella on vähän ihmisiä, kaikista eniten metsää ja hyvin vähän peltoa. Harmonisointi on projektin tavoite ja olisi tosiaan tarpeen. Saa nähdä, miten projekti onnistuu. Toivottavasti Lystikäskin vielä ehtii mukaan.

Vanhempi tutkija Kaija Hakala tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen sekä bioenergian mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös valkuaisomavaraisuus ja luomutuotanto kestävän kehityksen osina ovat lähellä sydäntä. Vapaa-aika kuluu yhdistystoiminnassa Marttojen, Lounais-Hämeen Kirjanystävien ja maataloustutkijoiden (NJF, Lounais-hämeen Agronomit) parissa.

MTT:n uutiset

expande Kaikki ovat vastuussa vuorovaikutteisesta ruokajärjestelmästä (Opens New Window)
22.11.2013 9:05
Kuluttajilla ja maataloustuottajilla on jaettuja näkemyksiä ruokaketjun toivottavasta tulevaisuudesta. He haluavat keskustella ja asioida suoraan toistensa kanssa. PTT:n, MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämillä ehdotuksilla tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä voidaan vahvistaa.
expande Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa (Opens New Window)
20.11.2013 9:45
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
expande Työvoiman ja työmäärän hallinnalla lisätään maaseudun hyvinvointia (Opens New Window)
19.11.2013 10:04
Maatilojen koko ja ulkopuolisen työvoiman rekrytointitarve kasvaa. Samalla työvoiman saanti on vaikeutunut. Tuore tutkimus hakee keinoja, joilla maatalousyrittäjät saisivat organisoitua tilan toiminnat ja työkuormansa hallintaan.

Sisällysluettelo

Blogi

Facebook