Maalaisuus – sijainti kartalla ja ominaisuus mediassa

teksti: Pia Smeds 05.03.2012

Voiko synnyinseutuni maantieteellinen sijainti, koordinaatit kartalla, longitudit ja latitudit määritellä minut maalaiseksi? Jos uskoo astrologiaan tai numerologiaan, niin silloin synnyinpaikan koordinaateilla on merkitystä. Minä uskon karttoihin vain suunnistaessa ja silloinkin eksyn.  

Olin juuri muuttanut opiskelemaan Helsinkiin ja istuimme opiskelukaverien kanssa kahvilla Stockalla. Hämmästynyt opiskelukaverini lausahti keskustelun lomassa: "Et ole ollenkaan kuin maalainen, vaikka olet maalta!" Kiitin, koska äänenpaino vakuutti minulle että kyseessä oli kohteliaisuus.

Jäin kumminkin ihmettelemään tätä lausahdusta. Maalaisuus, että olen kotoisin pienestä hiljaisesta ja rauhallisesta kylästä, jossa joskus oli kauppa ja posti, tiet sorateitä ja koulumatkat turvallisia, edustaa siis joitain ominaisuuksia ulkoisessa tai sisäisessä habituksessani. Yllättyneen opiskelukaverini äänenpaino jatkoi vakuuttamista, että näiden ominaisuuksien puuttuminen oli erinomainen asia.

Maalaisuus on siis vastakohta toivotuille myönteisille ominaisuuksille ja normille. Maalaisuus edustaa ominaisuuksia, jotka koetaan huonoiksi, poikkeaviksi tai väheksyttäviksi. Miksi näin? Missä näitä käsityksiä opitaan? Ei ainakaan minun koulussani.

Maajusseille ja maajussittarille haetaan taas puolisoita. "Maajussille morsian" on mitä mainiointa tosi-tv viihdettä ja sitä seurataan monessa kodissa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tämän sympaattisen konseptin lähempi tarkastelu paljastaa joitakin ei niin sympaattisia oletuksia maalaisista ja maalaisuudesta. Ohjelman juonessa maalaiset, eli maaseudulla asuvat miehet ja naiset, uhkaavat jäädä peräkammarin pojiksi ja piioiksi jos heitä ei vähän auteta. Ohjelma antaa ymmärtää, että maaseudulla asuvat ovat kykenemättömiä löytämään itselleen puolisoa.

Osallistujat edustavat usein myös erilaisia ja hieman poikkeuksellisia persoonia (mikä tietty takaa hyvät katsojaluvut). Heitä pelastamassa ja ahdingosta auttamassa on juontaja kaupungista. Hän edustaa vastakohtaa maalaisuudelle. Hän on kaunis, itsenäinen, menestyksekäs, moderni ja sivistynyt. Hän ratkaisee maalaisten ongelman ja auttaa heitä löytämään elämänsä rakkauden ja päämäärän. Hän on sankari kaupungista, kaupungista joka melullaan, liikenteellään, palveluillaan ja infrastruktuurillaan on maaseudun vastakohta.

Tämä herättääkin kysymyksen siitä, miten politiikassa suhtaudutaan maaseutuun. Onko maaseutu pelastettava vai onko se voimakas ja itsenäinen? Tuki ja investointi luovat jo käsitteinä ennakkoasetelman. Tuetaanko heikkoja ja avuttomia maaseutuyrityksiä ja investoidaanko menestyksekkäisiin kaupunkiyrityksiin?

Mielenkiintoinen asetelma nousee myös lastenohjelmissa. Lastenohjelmista tuttu Herra Heinämäki koheltaa maaseutumaisemassa, päällään haalarit, ruutupaita ja päässä olkihattu. Herra Heinämäki on hyväntahtoinen ja hieman yksinkertainen, samoin kuin hänen hauskat kaverinsa Lato-orkesterissa.

Hassusti puhuvan Herra Heinämäen maaseutu on romanttinen kuvaelma maaseudusta vanhoine rakennuksineen ja pihapiireineen. Aika kaukana on Herra Heinämäen maatila nykyisistä tehomaatiloista teknologioineen. Viatonta huumoria ja mainiota viihdettä lapsille, voisi ajatella. Mutta, jos tämänkaltaista huumoria esitettäisiin virallisilla tv-kanavilla etnisestä ryhmästä, ei suhtautuminen varmaankaan olisi yhtä leppoista eikä huumoria koettaisi yhtä viattomaksi.

Ongelmani ei ole kartanlukutaito vaan media. Median näkökulmasta tarkastellen ymmärrän että minua ei koeta maalaiseksi. En pukeudu kuin Herra Heinämäki, en pidä olkihatuista tai haalareista, enkä ole liiemmin tarvinnut apua puolison löytämisessä. Olen vain tavallinen maalainen, maailmaa reissannut, itsenäinen, moderni ja sivistynyt, ja joka nauttii maaseudun rauhasta ja siitä että voin tarjota lapsilleni mahdollisuuden kasvaa maalaiseksi samassa pienessä ja harmonisessa kylässä jossa itse olen kasvanut.